Corporate Travel Widow

Corporate Travel Widow on nimitys jota kuulin täällä asuvien suomalaisten rouvien käyttävän itsestään. Se on usein paljon kuvaavampi nimitys kuin Housemaker täällä asuville ja tänään tosiaan tunsin itseni sellaiseksi. Pekan piti tänään tulla klo 17.10 koneella Helsingistä ja jatkaa matkaa Kuala Lumpuriin klo 20.00. Hän oli ajatellut siinä välissä pikaisesti piipahtaa kotona vaihtamassa matkalaukun. Mutta meidän luottotaksikuski, joka yleensä hoitaa lentokenttäkuljetukset ehdotti, että rouva Barck pakkaa Kuala Lumpurin laukun valmiiksi ja hän noutaa sen meiltä ja tuo Pekalle kentälle ja tuo sitten Suomen laukun meille niin ei tarvitse herran hätäillä koneeseen ehtimisen kanssa. Mr Tan tuli hyvissä ajoin hakemaan matkalaukun, mutta lentokentälle johtavalla tiellä oli rekka poikittain ja liikenne täysin pysähdyksissä. Niinpä Mr Tan ajoi taksinsa Singaporen Expohalliin ja jatkoi sieltä matkaa junalla lentokentälle matkalaukun kanssa. Siellä sitten vaihdettiin laukut ja takaisin taas junalla Expohalliin (tosin tällä kertaa oli mukana kaksi pakaasia). Parin tunnin päästä soi puhelin, että taksi matkatavaroineen on nyt pihassa. Kuski oli vaihtunut ja kysyin paljonko maksu oli hän soitti Mr Tanille joka sanoi, että sen voi maksaa sitten myöhemmin.
Meillä kun ei ole täällä omaa autoa, tällainen "personal Taxi driver" on ihan ehdoton. Hänelle voi soittaa etukäteen milloin tarvitsee taksia. Nimittäin esim. sateen sattuessa täällä on ihan toivotonta saada taksia ja silloin saattaa paniikki iskeä kun pitäisi päästä kentälle. Tällainen taksi veloittaa aina kiinteän hinnan lentokenttäkuljetuksesta ja se vähän kalliimpi kuin normi taksi, mutta näin hyvästä palvelusta sen kyllä mielellään maksaa.
Niinpä Corporate Travel Widow on sitten tänä iltana nautiskellut Reisleipää ja Oltermanni-juustoa. Nyt kuuluu keittiöstä hihkumista, kun Julia tuli tanssitunnilta ja näki mitä jääkaapista löytyy:-)

Syysloma

Viime viikko oli tyttöjen syyslomaviikko ja se sujui lähiseutumatkailua harrastaen. Pekka vietti sen Koreassa ja Suomessa ja noiden kahden matkan välissä pikapyrähdys Singaporessa. Joten maanantaina saapuu kauan odotettu ruisleipälähetys Suomesta, nam:)

Kävimmme Jennien kanssa kävelemässä Mac Ritchie Reservoir Parkissa 7km lenkin. Julialla oli tanssitunnin jälkeen niin kipeät jalat ettei jaksanut lähteä mukaan. Monsuuni on selvästi jo alkanut ja sade-ja ukkoskuuroja on ollut lähes päivittäin. Onnistuttiin kuitenkin ajoittamaan tuo lenkki kahden ukkoskuuron väliin. Ukkosen ja sateen aikana ei nimittäin pääse kävelenmään Tree Top Walkia eli 250 metriä pitkää riippusiltaa, joka kulkee puiden latvojen yläpuolella 25 metrin korkeudessa. Nähtiin apinoita ja liskoja, Jennie näki myös "kullanvärisen" käärmen polun laidalla, mikä lie niistä 27 käämelajista joita tällä saarella asustaa.

Yövyimme Sentosan saarella kaksi yötä Shangri La-hotellissa. Jennie voitti hotellilahjakortin viime talvena hotellin kirjoituskilpailussa (linkki kirjoitukseen on kirjoittamassani maaliskuun blogissa). Edellisen kerran vietimme kahden viikon loman samassa hotellissa vuonna 2005. Hotellissa on sen jälkeen tehty perusteellinen remontti., tosin tyttöjjen mielestä hotelli oli "kutistunut" viime kerrasta ja vesiliukumäkeen ei ollut enää asiaa, sillä siihen oli ikäraja 12v. Hotellin pihalla tepastelee edelleen  riikinkukkoja, mutta apinoita ei tällä kertaa nähty. Meille oli varattu sviitti kahdella kylpyhuoneella ja omalla pienellä pihalla ja jacuzzilla. Olihan se vähän hassua ajaa vajaa puoli tuntia taksilla lomalle hotelliin. Eipä olla taidettukaan lomailla näin lähellä kotia koskaan aiemmin. Mutta mukava se oli tällainen "lähilomakin"; syötiin hyvin, uitiin ja kierreltiin saarta. Välillä satoi kaatamalla ja sitten taas paistoi aurinko kuumasti.

                                          SENTOSAN KUVIA:

          Merlion, Sentosan saarella Singaporea vartioiva merileijona

                                               

                                                            sisällä merileijonan suussa
                                                            (tänne pääsi onneksi hissillä)

                                                            Shangri La Rasa Sentosa

Poreallasta piti päästä tietysti heti kokeilemaan

Opastus ennen SegWay-ajelua

ja tämä oli kuulema ihan sairaan kivaa

                                                 

Tämä veijari tepsutteli hotellin rannalla

                                                               Siloso Beach                          

                         

                                                       MAC RITCHIE RESERVOIR PARK:

                                                                                 

Ongelma?

Tänään meinasi tulla uskon puute kun luin aamun lehteä; ei voi olla totta!
Suuri huolenaihe olivat nimittäin Orchard Roadin linnut; kottaraiset (toisen lintulajin nimeä en tiedä suomeksi, mutta linnut ovat väriltään kirkkaan keltaisia). Linnut ovat suuri ongelma, sillä ne mekastavat ja kakkivat! Kauppiaat ja asiakkaat ovat valittaneet ongelmasta. Ongelmaa on yrtitetty ratkaista jollain ääniefekteillä, mutta turhaan. Nyt suunnitellaan koulutettujen haukkojen lennättämistä alueella  muutaman viikon ajan ja sen pitäisi karkoittaa pikkulinnut. Britanniassa on kuulema kokeiltu sellaista keinoa menestyksekkäästi lokkien torjuntaan.
Lintu "ongelma" alkoi kun Orchardille rakennettiin parkkihalli ja nyt siellä arvellaan asustavan n. 2000 lintua. Linnut eivät parkkihallia noteeranneet vaan jatkoivat eloaan samalla alueella kuin ennenkin. Aikamoisia "urbaani lintuja", Singaporesta kun löytyy suuria luonnonpuistojakin missä asustaa.

Itse kävelen Orchard Roadilla päivittäin ja minua nuo linnut eivät ole häirinneet toisin kuin Helsingin kauppatorin röyhkeät lokit, jotkan vievät ruuan jopa kädestä. Illalla ennen auringonlaskua kuluu Orchardilla valtava sirkutus ja sen kyllä kuulee vaikka kadulla menee viisi autokaistaa täynnä autoja. Vaikka asutaankin suurkaupungissa niin joka puolella on suuria ja vanhoja puita, joissa linnut viihtyvät. Tänä aamunakin heräsin lintukonserttiin, sillä puiden latvat ulottuvat meidän kahdeksanteen kerrokseen. Bella "keskustelee" lintujen kanssa ikkunalaudalla ja nämä linnut ei edes tajua pelätä sitä.Välillä saattaa olla ikkunan ulkopuolella jopa kolme lintua samaan aikaan, siinä sitä riittää kissalla ihmettelemistä.
Pitäisi varmaankin tuoda muutama singaporelainen Suomeen ratkaisemaan pääkaupunkiseuden city-kani ongelma ;)

Syksy saapuu...

Viime viikolla salilla ohjaaja höpötteli kaikenlaista BodyPumpin ohessa; hän oli nähnyt ensimmäiset joulukoristeet eli joulua kohti mennään ja ilmat viilenevät.. Ensin rupesi naurattamaan, että niinpä kunnes tajusin että hän oli ihan tosissaan. Kyllähän lämpötila saattaa laskea 1 tai 2 kaksi astetta kun ollan menossa monsuunia kohti. Sitä on vaan suomalaisena tottunut hiukan suurempiin lämpötilaeroihin ettei tuollaista muutosta noteeraa. Viimeviikolla sateisen päivän jälkeen täällä oli 26 astetta, jota sitten radiossa kuvailtiin sanoilla "freezing cold". Eli kaikki on suhteellista. Kun minulta täällä kysytään mistä olen kotoisin ja sanon olevani Suomesta niin ensimmäinen kommentti on, että miten kestän tätä kuumuutta. No, välillä tuntuu että kuumuus on täkäläisille suurempi ongelma kuin minulle.