Käsilaukku

Singaporessa käsilaukkku on saanut todella suuren merkityksen. Kun joku suomalainen nainen saa täällä työpaikan yleensä ensimmäinen kysymys on "onko laukku jo ostettuna?" Ja se ei voi olla mikä tahansa laukku vaan sen täytyy olla merkkilaukku ja vielä parempi jos niitä on kaksi joita voi vaihdella. Jos uskaltaudut työpaikalle ilman merkkilaukkua alkaa supatus ja olet auttamattomasti ulkona "sisäpiiristä". Kaikista eniten täällä näkee Louis Vitonin ruskeita olkalaukkuja, mutta myös Chanellit , Diorit, Guccit ja Pradat käy:)

Vaikka täällä on merkkiliikkeitä "pilvin pimein" hinnat ovat suhteellisen korkeita, niinpä yleensä jos joku matkustaa täältä Pariisiin tai Italiaan tuliaisina on yleensä aina merkkilaukkuja tuttaville ja sukulaisille. Kerran Pariisissa ollessani eräs aasialainen tuli kysymään Louis Vitonin liikkeen edessä voinko käydä ostamassa hänelle sieltä laukun, sillä niitä myytiin siellä ainoastaan kaksi per henkilö. Jälkeen päin olen ajatellut, että taisi olla kyseessä Singaporelainen. Tosin toinen erittäin merkkitietoinen kansa Aasiassa on Japanilaiset, joita asuu täälläkin paljon.

Täällä on myös liike joka vuokraa merkkilaukkuja, vaihtoehto niille joilla ei ole varaa ostaa omaa. Joskus järjestetään myös merkkilaukkujen alennusmyyntejä, joissa myydään eri valmistajien laukkuja todella edullisesti. Sellaisessa en ole vielä uskaltaunut käymään, mutta olen lukenut niistä hurjia tarinoita ja niihin verrattuna Stockmannin Hullut päivät eivät ole mitään:)

Piraatti tuotteiden myynti on täällä laitonta, mutta sitähän on ihan mahdotonta estää. Orchard Roadilla on Louis Vitonin liike uudessa Ionin ostoskeskuksessa. Pari kertaa olen kävellyt Ionin alemmassa kerroksessa kun siellä on joku myynyyt suoraan kassista Loius Vitonin piraatti- laukkuja- ja lompakoita. Ja hyvin on näyttänyt käyvän niidenkin kauppa. Tosin feikki-laukun kanssa ei kannata uuteen työpaikkaan lähteä, sillä se kyllä tunnistetaan.

Jos naisten statussymboli on käsilaukku niin miehillä se on auto ja niitä pitää olla mielellään useita jos rahatilanne sen sallii. Ja aika monellahan se sallii, sillä joka kymmenes Singaporelainen on miljonääri. Onko tosin välttämätöntä omistaa edes yhtä autoa saarella joka pituus idästä länteen on 41km ja etelästä pohjoiseen 21km ja julkinen liikenne toimii loistavasti ja taksit ovat halpoja.