Opettajista

Tänään oli lehdessä juttu HongKongin huippu tutoreista, jotka ajelevat Lamborghinilla  ja tienaavat 9 miljoonaa euroa vuodessa! Siis opettamalla lapsille ja nuorille pääasiassa englantia ja matikkaa ja Tutor-firmojensa kautta. Tämä osoittaa sen kuinka Aasiassa todella arvostetaan koulutusta. HongKong on vielä Singaporea edellä niin asuntojen hinnoissa kuin tutoreiden palkoissakin, mutta kyllä täälläkin puhutaan huippu tutorien jättipalkoista. Viimeviikon lehdessä oli myös hauska sarjakuva siitä kun isä sanoi lapselle, että saat tänä vuonna tosi luksusloman. Lapsi kysyi pääsekö hän Universal Studiolle ( sis.pääsy 70 dollaria), isä sanoi ei vaan vielä parempaa ja lapsi siiheen: HongKongin Disney Worldiin? Isä: "ei vaan vielä parempaa". Lapsi: Amerikan Disney Worldiin? Isä: "ei vaan vielä parempaa. Pääset viikon tutor-kurssille (4000 dollaria)!"

Meidän lapsiparat jäävät kokonaan vaille tällaista "luksusta" ja joutuvat vaan hengailemaan kavereiden kanssa koko kesän. Tosin Jennien koulu pitää huolen, että koulu pysyy mielessä myös kesälomalla, sillä hän joutuu valmistelemaan 4000 sanan projektityötä kesän aikana ja tekemään siihen alustavaa tutkimusta. Tosin aiheen saa valita itse ja se voi olla mikä tahansa asia josta on itse kiinnostunut. Niinpä Jennie on päättänyt suunnitella mekon, mutta ennen sitä pitää päättää mistä hän inspiroituu ja miksi, materiaalit, suunnitella mekko, toteutukseen voi antaa ulkopuoliselle jos omat kyvyt eivät riitä. Työ arvostellaan joulukuussa ja siinä arvostellaan pääasiassa koko prosessia ja essay.

En tiedä minkälaiset palkat normi luokanopettajille täällä on, mutta ainakin kansainvälisten koulujen lukukausimaksuista päätellen eivät ollenkaan huonot. Singapore onkin aika monelle opettajalle mieluinen kohde niin kuin se on myös Expatien ykköstoive kohteita.  Joka tapauksessa opettajat ainakin OFS:ssa ovat todella hyviä ja ammattitaitoisia ja mikä parasta he osaavat motivoida lapsia. Täällä kuulee usein vanhemmilta, että heidän lapsiaan ei Suomessa koulu kiinnostanut, mutta täällä on saatu ihan huipputodistuksia. Sen lisäksi että lapset saavat numeroarvostelut jokainen opettaja antaa myös kirjallisen arvion lapsesta; mitkä ovat vahvimmat ja heikoimmat puolet, missä voisi parantaa, miten on edistynyt edellisestä arvostelusta, mihin kannattaa kiinnittää huomiota jne. Juttelin erään suomalaisen opettajan kanssa näistä todistuksista ja hän sanoi, että sellaisen antaminen on uskomattoman vaikeaa ja hän ihmetteli miten opettajat pystyvät tekemään sen ja vieläpä tosi osuvasti.
Eli todistuksen tarkoitus ei ole vain kertoa kuinka hyvin tai huonosti on menestynyt vaan ohjata opiskelua oikeaan suuntaan. Luulen, että se josta näille huippu tutoreille maksetaan on nimenomaan se motivointi, sillä periaatteessa opettaa osaa moni, mutta harva osaa motivoida ja loppujen lopuksi sen oppimistyönhän tekee opiskelija itse.

Kesäloma

Vajaan parin viikon kuluttua lähdemme Suomeen ensimmäiselle kesälomalle. Pekalle ja tytöille se on ensimmäinen Suomen loma kymmeneen kuukauteen. Eniten sitä kuitenkin odottaa Jennie, jolla on kädessä numero joka kertoo kuinka monta aamua on vielä Suomen lomaan. Eilen tytöt kysyivät, että voiko jo alkaa pakkaamaan ja  kuuntelivat suomalaista musiikkia ja tanssivat. Tyttöjen kanssa olemme Suomessa viisi viikkoa ja Pekka viettää siellä kaksi viikkoa ja senkin kahdessa erässä.

Tämä onkin vähän erilainen kesäloma kuin aiemmat lomat. Ensiksikin ei hirveästi huoleta tuleeko lämmin ja aurinkoinen kesä, sillä lämpöä ja aurinkoa on jo vuoden kiintö takana. Täytyy alkaa orientoitumaan ajatukseen muista vaatteista kuin hame/shortsi yhdistelmistä. Jennie menee lähes suoraan rippileirille Nauvoon ja täytyy kuitenkin toivoa ettei sille viikolla osuisi kauhean arktista säätä. Touko-kesäkuu ovat Singaporessa kuuminta aikaa, joten täältä on ihan mukava päästä vähän raikkaampaan ilmaan. Jopa paikalliset valittavat kuumuutta ja itsekin huomaa viihtyvänsä sisätiloissa.

Bellalle on järjestetty loman ajaksi Catsitter, joka käy joka päivä antamassa ruokaa ja tuo samalla postit sisään. Toivottavasti saataisiin meidän ilmastointi laitteet kuntoon ennen lomaa. Ne ovat vuotaneet vähän väliä, mutta mitään vikaa ei ole löytynyt. Huomenna on tulossa joku Senior Engineer niitä katsomaan.

Global Picnic 2011

Vietnam

Vietimme pääsiäislomaviikon Vietnamissa. Lensimme Vietnamin pääkaupunkiin Hanoihin jossa yövyimme kaksi yötä, jonka jälkeen lähdimme Halong Bay:n risteilylle. Kaksi vuorokautta risteiltyämme palasimme loppuviikoksi vielä Hanoihin samaan hotelliin.

Vietnam yllätti positiivisesti. Kun ottaa huomioon minkälainen historia maalla on ja sen, että viimeisin sota loppui vasta 1975 on käsittämätöntä kuinka positiivisia, vieraanvaraisia ja yritteliäitä ihmiset ovat.

Edelleen noin 70 prosenttia väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta. Tosin rakennemuutos on käynnissä ja paljon ulkomaisia yrityksiä muuttaa Vietnamiin. Uskon että nyt on viimeiset mahdollisuudet nähdä ns. vanhaa Vietnamia, sillä vielä sieltä puuttuvat Mac Donaldsit ja suuret kansainväliset ostoskeskukset. Leipä myydään leipämyyjien toimesta tienvarressa, vihannekset, muoviämpärit, kukat yms polkupyörän tarakalta. Vaikka maa on köyhä siellä ei juurikaan näe kerjäläisiä. Inflaatio on Aasian suurimpia, viime vuoden aikana 30%. Suuri osa kaupoista ilmoittaakin hinnat USA:n dollareissa ja dollari on käypää valuuttaa. Se on ainakin huomattavasti helpompi valuutta tällaiselle satunnaiselle turistille kuin Vietnamin Dong, sillä yksi euro n. 30 000 dongia.

Hanoi on mielenkintoinen sekoitus; siellä näkee kommunisti propagandaa, mausoleumeja, kaunista ranskalaisvaikutteista arkkitehtuuria ja myös amerikkalaisten vaikutus näkyy. Joitakin eurooppalaisvaikutteisia ravintoloita löytyy kun taas paikalliset syövät katujen varsilla joko maassa istuen tai pikkuruisilla tuoleilla pienten pöytien ääressä. Ajelimme riksoilla vajaan tunnin ajan Hanoin vanhassa kaupungissa ja ihmeteltävää riitti. Kadun varrella saattoi nähdä lihakauppiaan paloittelemassa lihaa kun samaan aikaan äiti pissatti pikkupoikaa vieressä, joku teini puristeli finnejä mopon sivupeilin edessä, vihannesmyyjä käytti luppoajan tehokkaasti leikkaamalla omat varpaan kyntensä. Niinpä meidän perhe turvautuikin pääasiassa hotellin tarjoamiin ruokiin.

Hanoissa kävimme myös tutustumassa Hanoi Hiltoniin eli entiseen vankilaan, nimestä voi ehkä päätellä että sodista huolimatta huumorintaju on vielä jäljellä. Vankila oli toiminut 1800-luvulta lähtien ja on nyt kunnostettu museoksi. Viimeistään siellä saa käsityksen kaikesta siitä raakuudesta , kärsimyksestä ja kurjuudesta viimeisen sadan vuoden ajalta. Bill Clinton on ensimmäinen amerikkalainen presidentti joka on vieraillut vankilassa.  Vietnamin viimeisimmässä sodassa amerikkalaisten kanssa kuoli 1,1 miljoonaa vietnamilaista, joista suurin osa siviilejä.

Yhden päivän Hanoissa vietimme paikallisen oppaan kanssa. Silloin ajoimme kaupungin ulkopuolelle ja kävimme katsomassa riisipeltoja, kylässä jossa valmistettiin vietnamilaista posliinia sekä paikallisessa perheessä. Perheesen kuului eläkeläispariskunta, jotka asuivat kauniin puutarhan ympäröimässä 300 vuotta vanhassa talossa. Perheen lapset olivat jo muuttaneet pois ja isäntä kertoi ylpeänä kuinka hänen poikansa on lääkäri ja tytärkin arvostetussa virassa. Aasialaiselle on hirveän tärkeää, että lapset menestyvät elämässään ja että vanhemmat voivat olla ylpeitä heistä. Joimme teetä puutarhassa ja sen jälkeen teimme vietnamilaisia kevätkääryleitä emännän opastuksella. Sen jälkeen meille katettiin lounas ns.”olohuoneeseen”, joka on yleensä miesten aluetta. Talonväki ja opas nauttivat lounaan keittiön puolella. Lounas oli hyvä ja runsas ja sen jälkeen isäntä tarjosi vielä riisiviinaa jälkiruuaksi Pekalle. Matkalla takaisin hotelliin kävimme vielä Saint Joseph Cathedralissa.

Hotellimme oli rakennettu lähes kokonaan WestLake järven päälle ja se oli uskomattoman rauhallinen paikka keskellä Hanoin vilinää. Aamulla heräsimme siellä kukon kiekumiseen. Hotellista löytyi myös tähän asti kuumin sauna, jossa olemme Aasiassa saunoneet ja Jennie joka on viimeksi saunonut viime kesänä Suomessa oli innoissaan. Ilmakin muistutti Suomen kesää; päivällä oli n. 25 astetta.

Halong Bay:n risteilylle lähdettiin bussilla aamulla kello kahdeksan ja perillä satamassa olimme puolen päivän aikaan. Laivamme nimi oli Dragon Pearl ja se oli 10 kuukautta vanha, mutta oli rakennettu niin perinteitä kunnioittaen, että sitä oli vaikea huomata. Laivassa oli 11 hyttiä ja jokaisessa hytissä oli oma WC ja suihku. Laivalla oli oma opas, joka puhui hauskaa englantia ja sanoi aina jokaisen esittämänsä kysymyksen  jälkeen “thank you very much”. Meidän lisäksi laivalla oli yhdeksän hengen espanjalainen seurue, australialainen pariskunta ja saksalainen expat-perhe HongKongista. Espanjalainen seurue oli tosi äänekäs ja me kutsuimme heitä Serranon perheeksi. Australiaisen Patrikin lauseet alkoivat aina:”In Australia we have...”. Muuten laivalla oli oikein leppoisaa ja miehistö oli mukava. Aamiainen ja lounas tarjottiin ulkona kannella sään salliessa. Lounas ja illallinen käsittivät aina yhdeksän ruokalajia, joten nälkää siellä ei tarvinnut kärsiä:)

Sää suosi meitä ja ensimmäinen päivä oli oikein aurinkoinen. Ensimmäinen yö vietettiin ankkurissa Halongin lahdelle. Laivan perässä hinattiin kanootteja ja kävimmekin ensimmäisenä päivänä kanoottiretkellä oppaan johdolla. Seraavana päivänä meloimme pidemmän reitin erään saaren hiekkarannalle ja siellä uimme. Laivan yhteysalus tuli sitten noutamaan meidät laivalle lounaalle. Toisena päivänä vierailimme kelluvassa kalastajakylässä. Kylän naiset tulivat noutamaan meitä laivalta bambuveneillä. Naiset soutivat meidät kauniiseen laguuniin ja sen jälkeen kalastajakylään. Kalastajakylässä vierailimme paikallisessa koulussa, joka sekin oli veden päällä. Koulu oli rakennettu sinne IndoChina laivayhtiön lahjoitusvaroin muutama vuosi sitten. Ennen sitä siellä ei ollut koulua ollenkaan. Vierailimme myös yhdessä kalastajan kodissa sekä paikassa jossa “kyläneuvosto” pitää kokouksiaan ja kylän "päällikkökin" tuli paikalle. Kalastajakylässä oli asukkaita 150. He myivät siellä myös pääasiassa simpukoista tekemiään koruja ja Julia osti sieltä rannekorun.

Viimeisen illan päivällinen nautittiin erään saaren tippukiviluolassa.  Laivan kokki ja apukokki menivät monta tuntia aiemmin saarelle valmistelemaan illallista. Meidät vietiin pimeän tultua yhteysaluksella saarelle, jossa nousimme jykkää valaistua kalliopolkua luolaan. Kun tulimme luolaan miehistö seisoi siellä rivissä toivottamassa meidät tervetulleiksi. Luola oli valaistu kynttilöillä ja sähkövaloilla. Sisälle oli katettu yksi iso pöytä ja taas nautittiin yhdeksän ruokalajin illallinen viineineen. Tällä kertaa ruoka oli valmistettu grillaamalla ja hiillostamalla ja hyvää oli. Sen lisäksi kokki oli veistänyt aivan uskomattomia taideteoksia melonista, porkkanoista ja retiisistä. Hienoin niistä esitti meidän risteilylaivaa. Opas lauloi meille jonkin vietnamilaisen balladin ja samoin koko miehistö lauloi. Sen jälkeen opas pyysi, että jokainen maa esittäisi jonki laulun omasta maastaan. Serranon perhe lauloi jonkin jalkapallo laulun, samoin saksalainen perhe, Australia esitti jonkin kansallislaulun ja Barckin perhe lauloi: “vem kan segla förutan vind” miehistön huojuessa tahdissa taustalla.

Viimeisenä päivänä nautittiin vielä lounas laivalla ennen satamaan tuloa.

                                          Halong Bay:n maisemia

                                           Kelluva kalastajakylä

                                             Auringon lasku Halong Baylla

                                           Dragon Pearl

                                         Kanoottiretken jälkeen siirtyminen yhteysalukselle

                                          Kalastajakylän lapsia

                                          Miehistö koolla viimeisenä iltana

                                          Ihana kulkukoiran pentu Halong Bay:n satamassa

                                         Hilton Hanoin portilla eli museoksi kunnostettu

                                        entinen vankila

                                       Kiinalaisten kevätkääryleiden valmistusta

                                            vietnamilaisessa kodissa

                                     Hanoin arkkitehtuuria

                                     Hautausmaa riisipellolla

                                     Hair Salon a la Hanoi

Vappu

                                           Swan-lake
          

                                          Suomalaiseen tapaan eukonkantokilpailu ja
                                          palkintona Kossua ja SiSu-pastilleja:)

Kuvia SiSu:n järjestämältä Vappupiknikiltä Botanic Gardenista