Jouduinpa tänään kiperään tilanteeseen kun minulta lounaalla tivasi brasilialainen, korealainen ja taiwanilainen, että kerro nyt mikä siinä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on niin erikoista, että Suomi vuodesta toiseen sijoittuu ensimmäiselle sijalle kansainvälisissä vertailuissa. Siinäpä sitä onkin selittelemistä kun ei ole kokemusta paljon muusta kuin suomalaisesta järjestelmästä enkä edes ole opetusalan ammattilainen!
Korealainen tuttava kertoi, että hän lukee parhaillaan koreaksi kirjoitettua kirjaa suomalaisesta koulujärjestelmästä, jonka on kirjoittanut joku korealainen tutkija joka on asunut Suomessa ja perehtynyt siihen. Olisi tosi kiinnostavaa lukea tuo korealainen kirja, mutta sitä tuskin käännetään englannin kielelle.
Siinä sitten selittelen niitä samoja asioita jotka he varmasti tiesivät jo ennestään ja jotka mainitaan myös alla olevassa linkissä. Tuossa linkissä, jossa ei kyllä minun mielestä ihan kaikki tiedot pidä paikkaansa, kiinnostavinta oli lukea kommentteja sen jälkeen (suomalaisten ja amerikkalaisten).
Koreassa ja Taiwanissa lapset opettelevat lukemaan ja laskemaan 3-vuotiaina, sillä se on edellytys, että pääsee kouluun. Suomessa suurin osa lapsista ei osaa lukea kun he menevät kouluun. Koreassa 10-vuotiaat tekevät läksyjä ilta kymmeneen tai yhteentoista. Arvosanoja annetaan alusta asti ja vertailu on rankkaa; jos ei saa parhaimpia arvosanoja ei pääse "hyvään" kouluun yläasteelle tai lukioon. Joitain vuosia sitten Korea sijoittui sijalle kaksi Suomen jälkeen ja silloin ihmeteltiin miten kahdesta niin erilaisesta koulutusjärjestelmästä voi tulla niin samankaltaisia tuloksia. Enpä usko, että vanhempien painostus lasten koulupärjäämiseen on ainakaan vähentynyt viime vuosina vaan varmaankin päinvastoin. Ja jossain vaiheessa suunnattomat vaatimukset ja stressi vaan kääntyvät itseään vastaan. Sitten he ihmettelivät enkö ole yhtään huolissani lasteni koulumenestyksestä, sillä heille se on joka päväinen huoli. Sanoin, että koulu hoitaa opetuksen ja riittää että kysyn onko läksyt tehty ja autan jos on tarpeen. He olivat samaa mieltä, että lasten tulisi saada olla lapsia pidempään, mutta maassa jossa kaikki toimivat noin ei voi itse toimia eri tavalla tai lapsi jää jälkeen muista. Brasiliassa ei tosin lapsille aseta sellaisia vaatimuksia koulun suhteen kuin Aasiassa, mutta siellä onkin sitten ihan toisenlaiset ongelmat.
Kai se vaan on niin, että jos täytyy opiskella kauhean paineen ja stressin alla oppi ei vaan mene perille vaikka siihen käyttäisi monikertaisen ajan, puhumattakaan siitä että osaisi soveltaa tietoa käytäntöön. Kovin on erilaiset huolenaiheet näillä opiskelijoilla täällä, meidät tytöt ovat eniten huolissaan siitä, että IB-tutkinto ei jätä tarpeeksi aikaa sosiaaliselle elämälle. Koulussa High Schoolin oppilaat kuulemma sanovat, että "IB will ruin your social life". Niinpä, pitäisi varmaan saada nuo prioriteetit kuntoon ennen IB-tutkintoa;)
http://www.businessinsider.com/finland-education-school-2011-12?nr_email_referer=1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti